Kuka on Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen asiakas? Ketkä ovat sen tärkeimmät viiteryhmät?
Vastaus on tietenkin, että joka ainoa meistä Hyvinkään, Järvenpään, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten ja Tuusulan asukkaista olemme keskiuusmaalaisia eli Keusoten asiakkaita. Me ollaan se toinen niistä tärkeimmistä viiteryhmistä. Meitä varten jokainen tulevan hyvinvointialueen työntekijä on olemassa: sitä varten, että saamme apua, kun tarvitsemme sairaanhoitoa, päihde- ja mielenterveyspalveluita, vanhustenhoitoa, äitiys- ja synnytyspalveluita, kouluterveydenhoidon palveluita, sosiaalityötä ja niin edelleen.
Se toinen tärkeimmistä viiteryhmistä on tietenkin noissa palveluissa meidät kohtaava henkilöstö sekä Keusoten hankkimien erikoissairaanhoidon ja muiden ostopalveluiden henkilöstö, jonka kohtaamme noissa tilanteissa. Osa meistä elää koko ajan palvelujen piirissä ja jotkut meistä kohtaavat niitä vain silloin tällöin. Loput sitten siltä väliltä.
Palvelut pitää tuottaa asiakasta arvostavalla tavalla, jossa meidät asiakkaat kohtaavalle henkilöstölle on annettu valta ja vastuu auttaa meistä jokaista sillä tavalla, että palaudumme palvelujen piiristä hyvään elämään, jos emme sitten elä elämäämme syystä tai toisesta kokonaan niiden piirissä.
Ylimmän johdon ja muun hallinnon tärkeänä roolina on tuottaa henkilöstöä auttavaa ja asiakaspalvelua parantavaa tukea kaikin keinoin. Luottamushenkilöiden ylipalvelemisesta on päästävä eroon. Esimerkiksi Hyvinkäällä ollaan kunkin aikaisissa sote-toiminnoissa 90-luvulta asti tehty kullekin toiminnolle tulosmittareita, jotka eivät ole koskaan olleet asiakkaita kohtaavan henkilöstön tiedossa. Minulla olevilla tiedoilla näyttää, että ne ovat olleet luottamushenkilöille suunnattua teatteria, jolla ei ole ollut mitään vaikuttavuutta asiakastyössä. Kaikesta tämänkaltaisesta "numeroilla" tai "tiedolla" johtamisesta on päästävä eroon.
Asiakkaita kohtaavan henkilöstön toimintavapautta rajoittavat ensisijassa lakiin ja asetuksiin pohjautuvat määräykset, joita tietenkin on noudatettava. Näitä ovat esimerkiksi lääkehuoltoon tai henkilöstön pätevyyteen liittyvät asiat. Lisäksi toimintojen ja tiimien rajat pitää määrittää järkevällä tavalla.
Itse uskon, että kun ammattilaiselle annetaan toimintavapaus tuottaa hyvää palvelua järkevissä puitteissa, nämä sitä myös tekevät. Bootzorg Hollannissa on tästä hyvä esimerkki, ja monia hyviä käytäntöjä löytyy sieltä.
Ylimmälle johdolle tämä tarkoittaa suurta muutosta: omasta egoa vahvistavasta ajattelusta pitää luopua ja on siirryttävä henkilöstön ihmisarvon tunnustavaan ja kunnioittavaan, nöyrään johtamiseen. Bootzorgista löytyy tähänkin hyvä vertailukohta.
Yhtenäisen tietojärjestelmän ja siihen liittyvän prosessin pitää tätä sitten tukea tätä uutta toimintamallia. Pidän selvänä, mutta tästä minulla ei ole varmaa tietoa, että kaikilta osin sen enempää Apotti kuin Omni360 ei tätä tee, mutta jonkinlainen yhtenäinen asiakastietojärjestelmä tarvitaan ja nuo kaksi lienee parhaat kaksi markkinoilla. Keusoten nykyinen hallitus on tehnyt hankintapäätöksen Omni360:sta, mutta viime tietoni mukaan se olisi menossa markkinaoikeuteen eli ainakin hankinta lykkääntyisi.
Uuden, aidosti omaksutun toimintatavan myötä rekrytointikin helpottuu, koska tämänkaltaisessa organisaatiossa liki kaikki ammattilaiset haluaisivat tehdä töitä. Toki eihän se ole helppoa, tällöin aidosti työstä kannetaan vastuu.
Iso kysymys on minulle tietysti, että kuinka kokoomuslainen voi tätä kannattaa: 1. En usko, että on vaihtoehtoja: rekrytointi ei onnistu muuten ja lisäksi turhaan hallintoon rahaa ei pidä käyttää , 2. Uusi malli vaatii asiakkailta kohtaavalta henkilöstöltä enemmän eli luultavasti palkkausta pitää tarkistaa, joka syö hallinnon säästöä, 3. Keusotessa hallintoon käytettävästä työajasta säästetään 30-100 M€ mallin yksityiskohdista riippuen ja miten vaikutus ulottuu erikoissairaanhoitoon, mutta tästä merkittävä osa menee korkeampiin palkkoihin ja suurempaan asiakkaita kohtaavan henkilöstön määrään. Hihasta vedetyllä arviolla uskon, että noin puolet nykyisestä hallinnon väestä pystyy sijoittumaan tutkintojensa puolesta asiakkaita kohtaaviin tehtäviin, varsinkin kun siellä jossain määrin tehdään niitä kehittämis- ja johtamistehtäviä edelleen, mutta uudessa yhteisöpohjaisessa kulttuurissa. Vanhan hallinnon palkkataso on korkeampi kuin uuden toimintatavan, joka tuo mielenkiintoisen haasteen